SM-lavalta Georgiaan, eli painonnoston EM-kilpailut 2015

Tänä vuonna yksi hyvin pitkäaikainen unelmani kävi toteen kun pääsin edustamaan Suomen maajoukkuetta euroopanmestaruuskilpailuihin Georgian Tbilisiin. (Tai "pitkäaikainen" taitaa tässä yhteydessä olla liioiteltua, sillä vielä pari vuotta sitten minusta tuntui, että paikan saaminen olisi yhtä todennäköistä kuin että voittaisin lotossa, mutta joka tapauksessa niin sitä sinne sitten vaan mentiin.) Kisoihin valmistautuminen on toki itsessään ollut kuukausien projekti, viimeisen vuoden olen treenannut mielessäni tavoite paikasta joukkueessa ja vuodenvaihteen jälkeen paikka piti vielä kisoissa lunastaa. Niinkin tiukille meni, että pääsin joukkueeseen yhden ainoan pisteen turvin.

SM-kisat olivat ensimmäinen kisa pitkiin aikoihin, joihin tiputin 53 kilon painoluokkaan. Painonveto itsessään sujui ihan suunnitelmien mukaan, mutta tulin sopivasti kisaviikolla kipeäksi ja kisapäivänä sairastelu näkyi aivan poskettoman löysänä työntökuntona. Toinen sija oli itselleni todella iso pettymys, mutta näitä tulee - ja onneksi myös uusia kisoja. Tempaisin siis 70 kiloa (kultaa) ja työnsin 82 kiloa (hopeaa siitä ja yhteistuloksesta).

Tempauksen kulta oli kuitenkin ensimmäinen kultamitali SM-kisasta ikinä.

Suomenmestaruuskisojen jälkeen ei auttanut muu kuin niellä pettymys ja lähteä uudestaan salille. Se on aina ollut ratkaisuni kaikkeen; kun epäonnistun, niin nousen ylös ja yritän uudestaan vähän kovempaa, vielä vähän paremmin. Tietyllä tavalla saattoi olla hyväkin juttu, että hampaankoloon jäi vielä näytönhalua EM-kisoja varten.

Kyykkytreeni - eli perussettiä.

Onnistuin pitämään harjoitusjakson melko ehjänä eli ei tullut suurempia loukkaantumisia tai vaivoja, eikä myöskään sairasteluita. Olen lisännyt harjoitusohjelmaani paljon apuliikkeitä erityisesti keskivartalolle ja kävin myös aktiivisesti kiropraktikolla koko harjoituskauden ajan. Ainakin itse näkisin, että nämä auttoivat pitämään kropan siinä kunnossa, että se kesti kovaa harjoittelua. Kokeilin myös ensimmäistä kertaa kinesioteippausta ensin alaselän ja sitten lapaluun ongelmiin.

No jospa nyt sitten itse kisareissuun :)

Laukun painosta melkein puolet oli ruokaa :D Tällaista se on olla allerginen painonpudottaja...

Pakkasin paljon ruokaa mukaan, koska en jaksanut uskoa Georgiassa löytäväni kovinkaan helposti gluteenitonta painonvetoon sopivaa ruokaa (josta olin myös oikeassa). Georgialainen ruoka oli TO-DEL-LA suolaista, vaikkakin kasviksia oli ilahduttavan paljon tarjolla. Oli kuitenkin turvallisempi olo syödä tuttua ja turvallista kaurapuuroa, sillä minulla oli vielä hiukan yli kilo painoa pudotettavaksi paikan päällä.

Georgia oli siinä mielessä mielenkiintoinen kohdemaa, sillä sinne tuskin olisi tullut muuten koskaan matkustettua. Tbilisi oli oman kokemukseni mukaan melko likainen ja karu, joka puolella törrötti puolivalmiita rakennuksia ja suurin osa näkemistäni kerrostaloista olisi Suomessa purettu jo aikaa sitten. Ihmiset olivat kuitenkin ystävällisiä ja kaupungin yllä kohonneet vuoret näyttivät mielettömän upeilta. Kisareissuilla harvemmin kuitenkaan kerkeää kiertelemään nähtävyyksiä, eli ehdimme tutustua lähinnä kisapaikan, hotellin ja treenisalin ympäristöihin.

Hotellimme oli ihan hieno...

..maisemat ikkunasta sen sijaan jotain muuta.

Vastaavanlaisia betonikolosseja oli ripoteltu ympäri Tbilisiä.

Matkustimme Georgiaan yhdessä 48 kilon sarjassa nostaneen Sini Kukkosen kanssa, jonka kanssa jaoin myös huoneen. Mukana olivat myös painonnostoliiton puheenjohtaja Timo Kukkonen ("sinin iskä"), sekä maajoukkuevalmentaja Mika Tiainen. Ensimmäisissä sarjoissa nostamisen huono puoli on se, ettei kisapaikalla ole oikeastaan mitään valmiina. Kuljetukset eivät toimi, viralliseen puntariin ei pääse ja treenaamaan pääsee vasta hemmetinmoisen säätämisen jälkeen. Mika ja Timo onneksi saivat järjestettyä kaiken muun paitsi virallisen vaa'an.

Kisapaikka oli keskellä kaupunkia

Kisapaikka viereisen hotellin yläkerroksesta kuvattuna

Kuvaa kisojen lämmittelylavoilta

kisalava työn alla

Harjoituspaikka oli todella jees, joskin hiukan kylmä. Suomen joukkueelle ol varattu oikein oma vuoro, joten treenattiin sitten kahdestaan tuolla isossa hallissa :)

Harjoitussalin pihalla olikin sitten vähän karumman näköistä.

Lyhyt treeni = Liikaa aikaa selfieille!

Saavuimme Georgiaan Keskiviikkoiltana ja molemmilla kisa oli siis lauantaina. Välipäivät menivät lähinnä hotellilla, trenisalilla ja kisapaikalla pörrätessä.

Valmis kisalava

Omat fiilikset ennen kisaa olivat ihan hyvät. Olen jo kisannut sen verran monta kertaa, että jännitykset sun muut menevät omalla painollaan. Tosissaan alan jännittää vasta yleensä kisapäivänä tai aikaisintaan edellisyönä. Jännitys tuntuu kropassa aina samalla tavalla, eikä se enää samalla tavalla lamaannuta kuin aikaisemmin. En yritä enää päästä jännityksestä eroon, vaan pyrin vain sietämään sitä tunnetta ja toimimaan siitä huolimatta.

Koska Sini oli ainoa 48 kg sajan nostaja B-ryhmässä, yhdistettiin hänen kisansa 53 kg B-ryhmään. Nostimme siis samassa ryhmässä. Tarvinneeko edes sanoa, että molemmat pääsivät sarjaansa ilman suurempia vaikeuksia, vaikka puntareiden kanssa olikin vähän hakemista. Jännitti ihan pirusti ennen nostoja, oma taktiikkani on olla ottamatta mitään selvää kilpakumppaneista etukäteen ja jättää kisatilanteessakin kaiken kikkailun huoltajille. Minulla ei siis ollut mitään ennakkokäsitystä B-ryhmän tasosta ja hyvä niin.

Punnituksen jälkeen tankkaamassa ja varastamassa toimitsijoiden eväitä ;)

Olin vaatimalla vaatinut, että saan aloittaa kisassa 68 kilosta 67 kilon sijaan ja vasta lämmittelytilassa tajusin, että minulla oli ryhmän isoimmat aloitukset. En kuitenkaan nähnyt mitään syytä laskea niitä, koska niin monta kisaa olen 68 kilosta ehtinyt jo aloittaa. Lisäksi eroa oli vain kilon verran, joka nyt on aika mitätön etumatka.

Esittelyrivissä

Kisaan lämmittelin ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin, eli huolellisesti. Uutta oli kuitenkin se, että takatilassa pyöri kameramiehiä jatkuvasti edessä ja omaa pärstää sai ihastella jos jonkinmoisesta ruudusta.

Ensimmäinen tempaukseni lähti lattiasta todella kevyesti, mutta ei pysynyt. Vahvuuteni kuitenkin on suhteellisen hyvät kisahermot, enkä ollut kovinkaan huolissani tässä vaiheessa. Toinen yritys 68 kilosta hyväksyttiin kaksi yksi, koska paino jäi vähän eteen ja jouduin hiukan puljaamaan olkapäiden asentoa kyykyssä. Viimeiseen yritykseen lastattiin 71 kiloa ja sehän piru vie tuli! Norjalainen kilpakumppanini punnersi hiuksenhienosti 70 kilon tempauksen, eikä saanut viimeiselläkään paikattua, joten voitin B-ryhmän tempaukset 4 kilon etumatkalla. Työnnössä avasin helpolla 84 kilolla, 87 jouduin jo vähän kävelemään kiinni ja 90 kilon rinnallekääntö jäi eteen. 87 kiloa kuitenkin riitti kahden kilon etumatkalla myös työnnön voittoon ja keräsin kisassa myös ennätyspisteeni 239! Kaikin puolin mahtava fiilis siis jäi ensimmäisestä esiintymisestäni EM-lavalla. Sini teki työnnössä ja yhteistuloksessa suomenennätyksiä, että hyvin meni sielläkin. Itse pääsin vielä kisan päätteeksi antamaan doping-testiä.

Iso kiitos vielä tätäkin kautta Mikalle ja Timolle erinomaisesti hoidetusta huoltamisesta kisassa ja muutenkin asioiden hoitamisesta koko reissun ajan. Oli helppo nostaa kun huoltajilla oli homma hanskassa!

Kisan jälkeen kelpasi hymyillä :)

En voi sanoin kuvailla, miten hemmetin ison apinan sain heitettyä niskasta hyvän kisan myötä. Varsinkin viimeiset neljä kuukautta ovat menneet aivan sumussa, treenistä toiseen töitä paiskien. Nyt on ainakin jonkinlainen palkinto sille työlle saavutettu, vaikka toki tämä oli vasta välietappi sille, mitä haluan saavuttaa.

Illalla kävin omaan kisaansa 58 kg B-ryhmässä valmistautuvan Saara Leskisen kanssa hotellin kylpylässä, josta löysimme ilokseni suomalaisella kiukaalla varustetun saunan! Paikalliseen tapaan se ei ollut edes oikeasti päällä, mutta saimme oikein kunnon saunan lämmitettyä. Mikäs sen parempaa pitkän kisapäivän jälkeen!

Seuraavaksi tiedossa on viikon verran totaalikieltäytymistä nääshallista, sitten taas kohti uusia haasteita :) Tämän viikon teen rästiin jääneitä kouluhommia ja tietysti jännitän erityisesti Suomen painonnostomaajoukkueen vinkeitä EM-kisoissa. http://www.easywl.com/results/ kautta voi seurata kisojen edistymistä ja näkee live streamina myös sarjojen B-ryhmät. A-ryhmät allekirjoittanut katsoo tietysti eurosportilta.

Väsynyt, mutta onnellinen!